Asenne.

6.9.2014. Lauantai. H-hetkeen?

Ohjelma: pakkolepo

Eilen piti mennä. Ei onnistunut. Jalka ei ole kunnossa. Lääkäri ei tiennyt syytä. Sain lähetteen ortopedille. Ajankohdasta ei mitään tietoa. Viikon päästä pitää soittaa perään jos mitään ei kuulu. Voivat sitten samalla leikata Turun pois otsastani. Odottaminen ja epätietoisuus on pahinta. Leikataanko? Tulenko kuntoon? Juoksenko enää koskaan? Tuleeko Paavo Väyryseltä parane pian kortti, jos kauniisti pyydän?

Positiivista asennetta on välillä hankala löytää. Yritän. Perhe, ystävät ja työtoverit: Minulla on loistava verkosto, joka ymmärtää ja tukee. Pystyn käymään töissä. Voin yhä pyöräillä. En tarvitse joka päivä särkylääkkeitä. Parin viime viikon aikana on ollut jopa muutama päivä kun ei ole koti- tai työmatkalla satanut. Hyviä asioita.

Tavoitteita voi siirtää.

Ne voi asettaa uudelleen.

En luovuta.

Odotan.

Vaikka ottaahan se päähän.