9.8.2014. Lauantai. H-hetkeen 27 päivää.
Ohjelma: kuntopiiri
Rakas päiväkirja. Viikko sitten sain idean. Tavalliseen tapaani, hetkeäkään ajattelematta, päätin toteuttaa sen. Pakkasin aamusella vaihtovaatteet ja kolme litraa vettä reppuun. Latasin mp3-soittimen. Rasvasin ruhoni aurinkosuojalla. Nousin pyörän selkään. Lähdin polkemaan. Maali oli 95 kilometrin päässä oleva saari Isnäsissä. Saaressa oli tuttuja partioleirillä. Toivoin saavani siellä ruokaa.
Musiikki pauhasi. Oli Kikkaa ja Ramonesia. Mies polki. Hiki virtasi. Vartin kuluttua aurinkosuoja oli huuhtoutunut hien mukana pois käsivarsista. Voi kusi.
Noin viidentoista kilometrin välein oli juomatauko. Vesipullot tyhjenivät kuin tili palkkapäivänä. Välillä tankkasin myös lapsen syntymäpäiviltä jääneitä suklaavohveleita. Vohvelit maistuivat öylätiltä.
Helsingin ja Porvoon välillä ei juurikaan liikkunut autoja. Vain pyöräilijöitä. Superpyöräilijöitä. Alexander Stubbin pikkusiskoja ja -veljiä loistavine, valkoisine hampaineen, tiukoissa pyöräilyvermeissä ja hyytymätön hymy naamallaan. Mies ei nähnyt maisemia. Ainoastaan rytmisesti loittonevia konemaisia pakaroita. Toivottavasti joku Ken -nukke liukastuu hikiseen jokeen, ajatteli ryhävalaan mallinen mies.
Kaksi tuntia. Ensimmäinen eksyminen. Kaikki tiet vievät muualle kuin Porvooseen. Mies nöyrtyy. Kaivaa repustaan älykkään puhelimen. Ylimääräinen kymmenen kilometrin lenkki. Käsivarsia polttelee. Kuumuus tiivistää hien ja pölyn tahmeaksi geeliksi. Tätä ei välttämättä olisi tarvittu.
Porvoo olisi varmasti kaunis kaupunki, jos höyrystyneiden lasien läpi siitä olisi jotain nähnyt.
Mukulakivet ovat Peevelin keksintö. Niitä Porvoossa on ihan liikaa. Mies ei pysähdy. Jalat tikkaavat ja taajama jää taakse.
Isnäsissä mies pitää ensimmäisen tauon. Tukee paikallista kahvilayrittäjää. Ostaa colan ja vehnäisen kinkkusämpylän. Sämpylän sisälle on piilotettu kokonainen kananmuna. Se pelastaa. Munaisa öylätti. Kaikki muut asiakkaat puhuvat ainoastaan toista kotimaista. Turisti sulautuu joukkoon. ¨Är du Tumppis broidi?¨ ¨Nää.¨ ¨Vil du ha en öl?¨ ¨Nää. Jag är med cyckel.¨
Viimeiset kilometrit taittuvat raivolla. 108 kilometriä. Viisi tuntia. Ei tuntunut pahalta. Sauna teki hyvää. Valas kävi myös uimassa. Leirillä meni seuraavaan päivään. Palautuminen oli yllättävän helppoa. Kiitos asianosaisille.
Nyt vielä odotellaan, että jalka kestää juoksua.
Olen aikataulussa.