Olipa kerran ryhävalaan mallinen mies. Mies, joka päätti ottaa keski-iänkriisipäissään itselleen tavoitteen. Triathlonin olympiamatka. Kesällä 2014. Kyseistä matkaa varten pitää supistua kaskelottimittoihin ja ilmeisesti hieman harjoitella. Tämä blogi on tarina matkasta kohti tuota urheilusuoritusta. Ja urheilusta noin yleensä.
perjantai 26. joulukuuta 2014
Vuosi elämästäni.
26.12.2014. Perjantai. H-hetki: se on tulossa. Ohjelma: jouluähky
Joulukuun 16 ryhävalaan mallinen mies huomasi olleensa juomatta alkoholia 365 päivää peräkkäin. Ensimmäisen kerran vastaavaa oli tapahtunut kultaisella 80-luvulla. Veikkaus: vuonna 1987. Aikamoista. Mies katsoi peiliin. Oliko mikään muuttunut? Ei. Peilistä nimittäin tuijotti se sama suurisilmäpussinen ja -vatsainen mörkö kuin vuotta aiemminkin.
Mies ajatteli tarkemmin. Aika moni asia on muuttunut. Aamulla viideltä se ei ehkä tosin näy peilistä. Listasin viisi muuttunutta asiaa.
1. Housujen kanssa joutuu käyttämään vyötä. Muutama vuosi sitten piukeisiin puvunhousuihin mahtuisi melkein kaksi Lauria.
2. Aamulla on helpompi herätä. En ole nukkunut vuoteen yli kahdeksaan aamulla. Jokaisena aamuna olen myös herännyt sieltä, mistä olen suunnitellutkin herääväni. Aamutelkkarin lastenohjelmat ovat edelleen huonoja ja vielä huonompia.
3. Kissat ovat lopettaneet suuni käyttämisen käymälänään viikonloppuöisin.
4. Itsensä fyysinen romuttaminen ei liity alkoholinkäyttöön. Se onnistuu myös perustyperyydellä ja pallopeleillä.
5. Juomakulttuuristakin on opittu: Baareista saa myös kahvia, jossa ei ole jallua.
Ei pöllömpää. Hymy naamallaan mies suuntasi töihin. Bussilla. Ulkona oli kyrväkkä keli.
Ja lopuksi sananen alkoholilainsäädännöstä. Ei se viina holhoamalla ihmisiltä lopu. Voitteko pitää ne baarit auki vaikkapa vähän nykyistä pidempään, niin saa pieni hento ihmistaimi istumapaikan yöbussissa. Hintoja voisi myös laskea, niin porukka pysyy siellä baarissa ilakoimassa, eikä huuda tossa pihalla.
Ei muuta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti