Valitusvirsi.

29.7.2014. Tiistai. H-hetkeen 37 päivää.

Ohjelma: 2 tunnin pyörälenkkiä ja venyttely.

Aamulenkki leppeässä kesässä. Ei pahaa sanaa. Liikunnan iloa. Vauhdin hurmaa. Kaikkea kivaa ja söpöä.

Iltapäivä oli toinen ääripää. Tekee mieli valittaa. Nillittäjät elävät kauemmin. Kiukku on pitkän iän eliksiiri. Viisi eniten sapettavaa asiaa. Pyöräilynautinnon tappajat. 

1. Vastatuuli. Ikinä ei ihminen pyöräile myötätuuleen. Kunto kasvaa huomattavasti vähemmän kuin mela otsassa. Hengästyy. Suuhun ajautuu asioita. Sitä pieni ihminen nielee gallonittain pölyä, planktonia, hyttysiä, itikoita, kärpäsiä, heinäsirkkoja, pikkulintuja, lentokaloja, kolmipäisiä rusakoita ja pikkuväyrysiä. Mitä näitä nyt on.

2. Helle. Isoruhoinen mies hikoilee jo pakkasella. Siveys- ja esteettisyyssäännöt pakottavat pitämään vaatteita myös helteillä. Muuten maailma itkisi. Lenkki loppuisi poliisikyytiin. Silmäkarkki olisi melko kaukana. Hiki valuu ja kastelee kaiken. Sekoittuu pölyyn ja muodostaa niljaisen kuonakerroksen. Silmiä kirvelee. Nenässä tuoksuu lätkäjoukkueen pukuhuone pelin jälkeen.

3. Rankkasade. Helteen jälkeinen sade ei virkistä. Tuntuu kuin kylpisi norsun alapesuvedessä. Ruumiinlämpöinen vesi sekoittuu hikeen ja pölyyn muodostaen miehen päälle haisevan hyytelökerroksen. Se ei kuivu ikinä. Kotona kylmässä suihkussa menee tunti.

4. Ruusupuskat ja nokkoset. Kumin puhjetessa mies kaatuu pyörineen tien sivuun. Aina ruusu- tai nokkospuskaan. Käpylän hipanderin mielestä kukat ovat kivoja. Telkkarissa.

5. Tietyöt. JA MIKÄ VITTU SIINÄ ON, ETTÄ KAIKKI TIET PYÖRÄREITTINI VARRELTA ON REVITTY AUKI? Kavereille maksettaneen urakkapalkkaa monttujen kaivamisesta. Palkanmaksu loppunee siihen vaiheeseen, kun paikat pitäisi laittaa kuntoon.

Ei muuta.

Haen lisää sisäkumeja.

Hankin ehkä sadetakin.