3.7.2014 Torstai. H-hetkeen ? Ohjelma: varovaista kävelyä ja kuntopiiri.
Neljäs päivä ilman nilkkatukea. Viikko ilman särkylääkkeitä. Varovaista kävelyä. Varovaista pyöräilyä. Varovaisesti pienenevä mela otsassa. Ulkona paistaa pitkästä aikaa aurinko. Pysyn sisällä.
Jalka ei parane. Ainakaan tarpeeksi nopeasti. Haluaisin juosta. Uida. Pyöräillä. Liikkua normaalisti. Ei onnistu. Joka askel tuntuu oudolta. Välillä nilkka muljahtelee. Joskus tuntuu kipua. Kärsivällisyys on hyve jota minulla ei ole. Ainakaan tämän asian suhteen. Sisälläni värjöttelevän piripäisen, pienen, ADHD-oravan käämi palaa molemmista päistä.
Halu on kova. En muista tällaista himoa treenaamaan. Aion vetää sen triathlonin kun tästä tokenen. Tarvittaessa yksin. Itsensä voittamisesta tässä on kyse. Elokuussa menen. Pää kainalossa. Sähköpyörätuolilla.
Ennen sitä hoidan itseni kuntoon.
Ja treenaan.
En pelaa pallopelejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti