sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Askel on kevyt.



13.11.2016. Sunnuntai. Ohjelma: lepo

Kello on 5:30. Helsinkiläisessä lähiössä on hiljaista ja rauhallista. Ryhävalaan mallinen mies on täydessä unessa. Näkee unta pitkään nukkumisesta. Hiljaisuus kuitenkin katkeaa: tarmokkaat pienet kädet tekevät heiluriliikkeen. Miehen otsaan kopsahtaa itsetehty taulu. "ISÄ TEIN TÄN SULLE! JOKO SAA KAKKUA!" Mies hymyilee. 

Eron jälkeiset juhlat eivät ole helppoja. Isänpäivä lienee yksi niistä vaikeimmista. Väkisin miettii millaista oli tai voisi olla. Mies katsoo lahjaansa. Hetken kuluttua poika kiipeää syliin. Katsoo silmiin. Halaa. "Minä rakastan sinua. Tein itse sinulle taulun. Se on hieno. MENNÄÄN JO SYÖMÄÄN SITÄ KAKKUA!" Mies alkaa hymyillä. Kakkua riittää myös aamukahville tuleville isovanhemmille. 

Illalla ryhävalaan mallinen mies vie poikansa äidilleen. Kävellessään sohjossa toteaa päivän olleen hyvän. Olen isä. Minulla on poika. Meillä on mahtavaa yhdessä. Elämä menee eteenpäin. Siellä odottaa maraton. Ryhävalas näkee poikansa katsomossa. 

Askel on kevyt. 

Hymy ei hyydy vaan levenee entisestään.

Hyvää kaikille.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti