3.12.2016. Lauantai. Ohjelma: jooga
Ryhävalaan mallinen mies on aina suhtautunut joogaan pelonsekaisin tuntein. Joogaa harrastavat ihmiset ovat ärsyttävyyteen asti tasapainoisia, ylimaallisen notkeita ja epämääräisen kiusaannuttavalla tavalla maailmaasyleileviä. Mies on puolestaan varsinkin viime päivinä ollut melkoinen kiukkupylly. Ohjattu joogatunti on ehkä viimeinen paikka, mistä ryhävalas kuvitteli itsensä löytävänsä. Niin kuitenkin kävi. Kaikkea sitä työpaikan virkistyspäivänä tekee.
Joogasessio tapahtuu Tallinnassa. Ryhävalaan mallinen mies osoittaa taktista pelisilmää. Uudet asiat kokeillaan kaukana kotoa. Puolimaraton Torniossa ja potentiaalinen valaistuminen ulkomailla.
Mies astuu ryhmän mukana saliin. Suitsukkeet tuoksuvat. Nurkassa sijaitsevasta ghettoblasterista kuuluu Intialaista joikumusiikkia. Pienikokoinen, epäilyttävän notkealta vaikuttava nainen istuu tilan etuosassa ja puhuu rauhoittavalla äänellä. Ryhävalas löytää mattonsa. Istuu alas. Katselee ympärilleen. Varmistaa pakotien sijainnin.
Tunti osoittautuu kahdeksi tunniksi. Päällä ei tarvitse seisoa. Vaikeille liikkeille löytyy aina helpompi vaihtoehto. Ohjeet ovat selkeitä. Rentoutuminen onnistuu. Kauhukseen mies huomaa nauttivansa olostaan. Taipuvansa ajoittain kummallisiin on asentoihin.
Ikinä ei pitäisi olla ennakkoluuloja. Millä ei saa aikaan muuta kuin pahaa oloa.
Avoimin mielin ryhävalaan mallinen mies katsoo eteenpäin.
Seuraavaan ohjattuun joogatuntiin saattaa kuitenkin mennä aikaa.
Ehkä joogaan yksin salaa pimeässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti