Sairas maailma.

22.3.2016 . Tiistai. Ohjelma: 1,5h miekkailua.  27 päivää ilman tupakkaa.

Ryhävalaan mallinen mies heräsi tiistaihin hymyillen. Linnut lauloivat. Kerubit tanssivat yksisarvisten ja faunien kanssa iloista polkkaa omassa sateenkaarenvärisessä kuplassaan. Maailma oli pitkästä aikaa kaunis.

Työmatkallaan pullea päähenkilömme luki uutiset. Kupla puhkesi hajoten tuhansiksi pirstaleiksi. Pommeja. Sairaiden ihmisten vastenmielisiä reaktioita. Twitterissä penaalin terävin kynä toivoo seuraaviksi uhreiksi suvakkihuoria. Facebookissa kansakunnan toivo kertoo Belgiassa juhlitun rasismin vastaista viikkoa. Interweb suoltaa vihaa kaikkia kohtaan. Vittu mitä paskaa.

Läskiämpäri päivystää puhelintaan. Brysselissä asuvat ystävät ovat onneksi kunnossa. Sosiaalisessa mediassa on hyväkin puoli.

Illalla on urheilun vuoro. Mies sulloutuu miekkailupukuunsa. Huomaa sen olevan yllättävän väljä. Riehuu antenni kourassaan puolitoista tuntia yrittäen osua vastustajiinsa. Kunto on kova. Osumatarkkuus kuin kännikuskilla ratsiassa etusormiinsa. Hauskaa silti. Mies on ystävien keskellä. Tuntee kiitollisuutta.

Jos kaikilla pommipojilla ja interwebissä mouhoajilla olisi joku harrastus, niin maailma olisi vähemmän sairas. Voisitteko vaikka pelata jalkapalloa tai kutoa. Urpot. Hankkikaa kupla.

Mies lähtee etsimään kadonneita yksisarvisia. Ne odottavat jossain. Eivät kuitenkaan uutisissa.